perjantai 30. tammikuuta 2009

Keittiön ikkuna :)

Tämä keittiön ikkunan alla oleva taso on tuottanut minulle päänvaivaa, kun en ole saanut sitä "sisustettua" mieleiseksi. Aina on purnukat ja purkit siihen tiensä löytäneet ja kohta taas ne on laitettu kaapiin takaisin, kun ei olekaan silmää mielyttänyt tai koko asetelma on ollut liian kaaoottinen. Meillä on ns. tupakeittiö ja mielestäni silloin kannattaa pitää paikat suht järjestyksessä jos haluaa että silmä lepää :) Tälläkertaa olenkin löytänyt mielestäni sitä mitä olen tuohon tasolle kaivannutkin vaaleaa terästettynä vihreällä viherkasvilla, liiallinen värienkin käyttö antaa suttuisen vaikutelman, joten päädyin siksikin vaalean sävyihin.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Kirjatoukka.

Tälläinen pino kirjoja on yleensä aina minun yöpöydällä. Alimmaiset ovat yleensä jo luettu ja jääneet siihen vaan , joskus tuo vuori on kasvanut vielä isommaksi, kun olen äkännyt, että ehkä kirjaparat täytyy laittaa hyllyyn . Turkiin kohdistuneilla lomamatkoillakin olen pakannut mukaan ainakin pari kirjaa ellen enemmänkin + lehtiä. Mieheni viimeksi sanoikin, et" mä sit pakkaan laukut" , meni hetki ennenkuin tajusin et siihen laukkuun tuskin eksyy kirjan kirjaa :) .
Luen kirjaa joka päivä, aina iltaisin ja jos on tosi hyvä kirja menossa luen niin että kirja tippuu kädestä ja silmät eivät vaan pysy auki ( hyvä unettomuuteen , suosittelen ). Meidän perheessä minä olenkin ainut kirjatoukka, olen ollut sitä jo lapsesta asti, kirjaston suurkuluttaja. Nykyään kirjoja tulee tilattua ja ostettua muualtakin. Dekkarit ja elämänkerrat - niihin olen jymähtänyt totaalisesti .
Jostain syystä muut eivät aina ymmärrä lukuintoani, minulta saattaa jäädä joku hyvä elokuvakin katsomatta jos vaan tiedän, että minua odottaa hyvä kirja . Kirjaa ei passaa ottaa kuitenkaan käteensä päivällä,koska siinä piilee se vaara, että muut hommat unohtuvat täysin. Kirjan maailma imaisee niin sisäänsä, että olenkin sisäistänyt asian itselleni niin, että luen vain ja ainoastaan illalla, loma-aika on poikkeus :)

perjantai 23. tammikuuta 2009

Turkki elokuvaa Suomessa.

Eilen tuli Yle Teemalta mielestäni hyvä Turkkilainen elokuva, vaikka alkoi kylläkin aika myöhään istuin katsomassa ja mieskin kun työstä tuli . Hän ei kyllä ihan päässyt kärryille mitä siinä oikein tapahtuikaan, kun oli senlaatuinen tarina, että olisi pitänyt alusta katsoa.
Elokuvan nimi oli siis Takva - Jumalan mies. Elokuvassa hyväsydämminen tapoihinsa perin juurtunut keski-ikäinen ja tiukkaakin islamia noudattanut mies pistetään uskonnollisen yhteisön toimesta perimään vuokravelkoja. Hän joutuu siinä kohtaamaan maailman , jota oli niin huolellisesti vältellyt. Mies ottaa kännykän , kannettavan tietokoneen ja uuden puvun vastaan nöyränä, mutta pelokkaasti kuin poltinmerkit ikään. Ei siitä ilman henkilökohtaisia vapinoita ja moraalisia maanjäristyksiä selvitä. Jälki on perin puhuttelevaa. Pääosissa Erkan Can.
Toivoisinkin lisää Turkkilaisia elokuvia tänne Suomen kanaville, ovat hyvälaatuisia ja kieli niissä on toisinaan runollista, lukuunottamatta komedioita jotka ovat taas lukunsa :)

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Lumivalkeaa.


Ihanaa lunta ...sitä on tullut taas taivaan täydeltä yön aikana . Harmi vaan, että lumityöt jäävät minun kontolle ( eivät nimittäin ole meikän mielihommaa, jonkun ne on kuitenkin tehtävä ja kun mies myöhään töissä niin...). Noo ne saavat odottaa iltapäivään, kun könyämme pihamaalle koko porukka, sitten pistän lapsille sukset jalkaan ja menox , siitä alkaa sitten lumen kolaaminen samalla kun lapset hiihtävät taloa ympäri....


Lasten lähdettyä MINÄ saan ns. omaa aikaa koulun muodossa ( heh) käyn monimuotona koulua joka alkaa olla loppusuoralla ,yksi näyttö erityislapsista ja siinä se on!! Tänään tiedossa infoiltaa ja saunomista kera iltapalan, joten ihan on mukavaa ja odotan ihan" täpönä".


Huomenna kun typy on pianotunnilla aion suunnistaa kadun toiselle puolelle ja kuntosalin ovesta sisään. Olen nimittäin näiden jouluna syötyjen suklaarasioiden ja niistä vyötärölle ja muihin paikkoihin kertyneiden makkaroiden katsomiseen kyllästyneenä päättänyt siirtyä kiinteytyksen puolelle ja kohti terveempiä elämäntapoja!

maanantai 19. tammikuuta 2009

Ihana olo tila!

Käväisin äskettäin kuumakivihieronassa tuossa suht lähellä. Kyllä oli I h a n a a!! Melkein kuukahdin sinne lavitsalle ja toivoin siinä maatessani, että älä lopu vielä pliis!
Tämä yrittäjä nainen tässä maassa on katsonut parhaaksi perustaa kauneushoitolan omaan kotiinsa ja hyvin on asiakkaita riittänyt. Eipä tarvitse maksella kovia keskikaupungin vuokria ja parkkipaikkakin on taattu ihan oven vieressä ja kaiken kukkuraksi hänen kotinsa sijaitsee alueella jossa on paljon pientaloja ja suuret marketit! Kävin hänellä taanoin myös kokeilemassa Intialaista päähierontaa sekin oli taivaallinen kokemus, todella rentouttava......ja nyt teen keittoon ja alakertaan miehen kainaloon ( sillä on vapaapäivä) !!!!

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Bodrumissa taas..

Pakko oli tämäkin kuva tänne laittaa. Hotelli jossa majoituimme oli aivan erilainen kuin missä olimme esim. Kemerissä, tässä oli jokaisella oma sisäänkäynti avokäytävältä. Käytävien varsilla kasvoi mitä kauniimpia kukkia ja parvekkeilta rönsyilivät alas näin kauniisti valkoiset ja aniilinpunaiset kukat ( tämä kuva otettu tosin alhaalta päin). Minä pidin hotellin omaleimaisuudesta ( siis kotimaisuudesta jos näin sanotaan) hotelli kuvasti omaa kaupunkiaan . Ilmapiiri oli lämmin ja kotoinen ja minäkin osasin relata kun ei tarvinnut esittää " hienoa"
( katsokaas kun on ihan tavallisesta keskiverto perheestä kotoisin niin ei sitä ihan hetkessä omaksuta mitään muunlaista tyyliä) ...

Hämäränhyssyä...








Kuusi on jo kannettu pihalle
( matkalla sinne se ravisti kohteliaasti neulasensa suurinpiirtein lattialle ja osan pihamaalle). Mutta vielä täällä pohjoisessa hämärä jatkuu ja sen myötä turha on kaikkia valosarjoja pakata seuraavaa joulua odottamaan. Minulla ainakin vanhassa ikkunanpokassa ( arvatkaa katsoiko mieheni minua pari kertaa, kun olin asetellut sen lipaston päälle) on aina joko nuo valot näin talvenaikaan ja muina vuodenaikoina sitten taas jotain muuta ja tuossahan se kuitenkin on saanut olla jo vuoden verran :) Tuon keinun sensijaan raahasin varastosta tupaan, kun hokasin sen olemassaolon tuossa joulua alla??!! Hyvänen aika papan keinu on varastossa, sehän sopii tänne kuin nenä päähän ja siinä se sitten on ollut varsinkin lasten ilona.

Vanhaa ja uutta.


Tässä kuvassa on uutta ja vanhaa...uutta on koko huone ja tapetit, vanhaa sen sijaan nuo valokuvat työpöydällä. Siinä ovat ripirinnan minun isovanhempani seesteisinä vihkikuvassaan ( tosin vain mummo näkyy ;0 ) ja mieheni halusi myös isänsä nuoruuskuvan esille, siinä paksuviiksinen mies ihmettelee maailmaa. Mistäköhän johtuu, että näistä kuvista minulle tulee niin erillaiset fiilikset???!!! Isovanhempia usein katsellessani mieleni rauhoittuu kun taas dedeä katsoessani tulen levottomaksi, omituista?! Tottapuhuen olen tuntenut deden kauemmin kuin sain pitää isovanhempani , ehkäpä se johtuu siitä....

Tälläistä tänään..


Tässä toissa viikon mäenlasku kuvaa ( silloin alkuviikolla kunnon pakkaset ja loppuviikosta jo nurmikko häämötti, ei siinä enää tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun lasten kanssa yhdessä tekemät lumihevonen ja pieni mäki sulivat silmissä)
Omituiseksi ovat ilmat menneet...niin ja muuten viime viikolla tehtiin hiekkakakkuja keskiviikkona ja lapset innoissaan rypivät kuravaatteet päällä vesilätäkössä. Eipä nämä ilman vaihdokset paljon lapsia haittaa, pientä vaihteluahan se niille vain on , onneksi! Meikäläinen sen sijaan kaipaili lumista pihaa ja pientä pakkasta .

Tänään sen sijaan on pieni pakkanen. Täällä meillä sinisen talon pihassa on lunta ja pakkasmittari näyttää -4 astetta! Lapset kirmasivat jo ulos lumileikkihin ja äiti ylös koneelle..
Mitä huominen ja ensi viikko tuo tullessaan sitä ei taida edes säätieteilijät tietää ??!!!

Sairausrintamalta senverran, että itse taidan olla jo terveiden kirjoissa ja kansissa, mutta siskoni perhe ei. Hän soitti aamulla ja kertoi miehen kykkineen wc ssä yön läpeensä ja tyttärellä (3,6v) silmät muurautuneet umpeen ja ei kuulema anna pestä rähmää pois :0 .Ovatkin lähdössä päivystykseen toivon, että siellä ei ole pitkää jonoa
Taitaa olla haave vain, koska tämä aika on pahinta pöpöjen osalta .Kaikkea liikkuu; on noroa, flunssaa, keuhkoputkentulehdusta, enterorokkoa. Itse alan vältellä lasten kanssa isoissa marketeissa liikkumista ja yleensäkin sellaisia paikkoja joissa on paljon väkeä. Käsienpesua pitää tehostaa , mutta onhan nuo kerhot ja eskarit heillä joista sitten sen tartunnan voi taas saada, no sille ei voi mitään, yksi hyväpuoli tässä on....saan mennä YKSIN kauppaan ( kotona olevan äidin onnenhetket nro? ). Tätä asiaa on nimittäin naureskeltu marketissa, kun siellä on törmännyt johonkin toiseen kotiäitiin ja hänkin siinä riemuissaan siitä, että on PÄÄSSYT YKSIN KAUPPAAN ...että ei ihan itsestään selvyys tämäkään :)

lauantai 17. tammikuuta 2009

Bodrum.


Kesämuistoja esiin, kun täällä paukkuu pakkaset ( hyvä niin , en olisikaan kestänyt enään päivääkään sitä harmautta). Tässä siis Bodrum, täällä viihdyimme kaksi päivää ja taas vaihdettiin maisemaa. Tämä kaupunki on erikoinen siinä mielessä, että se jotenkin muistuttaa kreikkalaista kaupunkikuvaa, kaikki talot olivat valkoisia ja sinisiä oven/ ikkunanpieliä oli siellä täällä, kapeita teitä ja kujia...ihanaa...mieheni vaan päästi turkkilaisen tempperamentin valloilleen kun ajoimme kapeaa tietä ja kuinka ollakkaan vastaan tuli auto ja PITI peruuttaa siitäpä aukeni mieheni sanainen arkku ...oli aivan erilainen kaupunki kuin missä olemme käyneet...kannattaa tutustua!

Hävisi kuin tuhka tuuleen...


nimittäin entinen blogini, en vaan päässyt siihen enään sisään, höh...mutta nyt kun olen näin saanut luoda ihan uuden blogin aloitan kirjoittamisen näin puolikuntoisena eli olen toipilas, kuumetauti on voiton puolella ja antibioottien avulla nujerrettu... Ennen joulua ja sen jälkeen sairastivat lapset ja nyt oli minun vuoroni, toivottavasti mies pääsee pälkähästä. Elelemme siis monikultuurisessa avioliitossa ja sekametelisopassa kera kolmen lapsen.Välillä matkustamme turkin lämpöön lomailemaan ja on siellä tullut oltua pikkupätkä ihan asumassakin tai sanotaanko että oltiin ns. kulttuurimatkalla . ..