Mietteitä koulunalusta...

Niin alkoi pienen tyttären koulutie...ja minulle on langennut kuljettaminen kouluun sekä koulusta hakeminen . Ei kaupunkimme pihtaile lnja-auto lipuissa vaan tytär menee kouluun ,jossa koulukyytejä ei voida järjestää vaan vanhemmat huolehtivat kyydityksen.Koulu on ns. yksityinen, mutta ilman , että joutuisimme siitä maksamaan vain tämä kuljetus puoli pitää itse hoitaa . Tyttö on ollut niin innoissaan koulunalkamisesta, IHANAAHAN SE ON kun ....sitten jossain vaiheessa vois taas vähemmän kiinnostaa ( on omakoht. kokemusta asiasta jo moneen otteeseen). Toivon niin että into säilyy!!!

Sitä palaa vanhat muistot taas mieleen ,kun saattelin muita lapsiani kouluun; poikaa vain pari päivää, kun sitten halusikin jo itse kulkea matkan. Hän otti koulun alkumetreiltä asti hyvin ja oli innokas oppija ja todella tarkka kaikesta ( kirjoihinkaan ei saanut tulla hiirenkulmia :)) ).Tytärtäkään ei tarvinnut saatella paria päivää pitempään, mutta hän oli sellainen pieni haaveilija siellä koulussa, kuulema mietti vaan , että kukahan sitä mun kaa leikkis kun kotia täältä pääsen :)). Kolmas lapsukaiseni ei taasen saanut sanaa suustaan ja aina opettajien vaihtuessa käytiin samat löpinät läpi, hän on luonteeltaan tälläinen ; ei niin puhelias tai sosiaalinen ja tuntiaktiivisuus niin ja näin ja se on tähän päivään asti ollut huomauttelemisen aihe. On se vaan ikävää, että täytyy olla jossain muotissa ja oma persoona pitäisi jättää kotiin!! Tämä on aiheuttanut sen, että tuo puhumattomuus on omalta osaltaan laskenut hänen arvosanojaan.
Alku se on ollut kaikilla kuitenkin intoa täys ....Matkanvarrella ollaan sitten väsytty murrosiän temmellyksessä ja taas noustu . Sellaista se vaan on.Elämä.Kasvaminen. Nyt odotan mitä tämä opiskeleminen tuo tullessa tämän pienokaiseni kohdalla??Hän taas on kovastikin sosiaalinen ja puhetta tulee kyllästymiseen asti, ( jopa siinä määrin, että piti käydä ne testit koulukypsyydestä läpi) hän on myös erittäin tiedonjanoinen pieni neiti.
Mielenkiintoista seurata nyt häntä ja perässä vielä astelee pienempi sisar , jonka koulutie alkaa parin vuoden päästä!

Jotain sanoakseni...

Jahas..kesä siis jatkuu täällä Suomen maassa ja ainakin seuraavat kolme päivää on luvassa ihan hellelukemia , näin se sitten yleensä menee , että elokuu alkaa lämpimänä ja voi kun harmittaa koululaisten puolesta!!!! Mikä siinä on ettei tuota lomaa voisi parilla viikolla viivästyttää ja lapset saisivat olla lomalla elokuun loppupuolelle, sama juttu joka vuosi suurinpiirtein!
Meillä kyllä tuleva ekaluokkalainen on koko loman ajan ( asiaan kuuluu tietty) kysellyt koska koulu alkaa, montako päivää vielä- lasketaanko???!!! juu lasketaan vaan ( huoh!) on jopa itse opetellut laskemaan kalenterista montako päivää vielä pitää odottaa....niin innokkaita ovat pienet koulutien kulkijat- toivotaan että into jatkuuuu:))

Sunnuntaina meillä vietetään rippijuhlia ja tälläkertaa olemme pääosin turvautuneet valmiisiin tarjoiluihin olemme tilanneet voileipäkakut ja täytekakun , itse väsäsin amerikkalaisen porkkanakakun pohjan pakkaseen ja lisäksi tarjoilen pikkuleipiä,siinäpä tarjoilut, tietysti kahvia, teetä ja lapsille limua.Paikalle on kutsuttu noin 38 vierasta! Aika paljon, kun ajattelee, että tyttären toinen puoli suvusta asuu Turkissa. On täällä setä perheineen ja muutama muu.
Tilauksessa siis sadeton ja lämmin päivä ,jotta puutarha pääsisi myös osallistumaan vieraiden kestitsemiseen istumapaikkojen ja luonnon tarjoaman silmänruoan muodossa.

Ihana on ollut kesä kuitenkin säiden puolesta ja nyt sitten jaksaa taas virittäytyä syksyn pimeisiin iltoihin erilailla, sitä ennen kuitenkin monta polskahdusta järveen ja aurinkoa!!!

Loma jatkuu...kotona.

Loma siinäpä mielenkiintoinen nimi, kun ajattelee sitä , että ollaan paahdettu huvipuistosta toiseen ja siinä vielä Turkissa käännytty, ukin luona käyty Saarijärvellä, mökkiloma ja miniän isän vierailut niin, että alkaa kuulkaa olla meikäläinen "loman" tarpeessa! Ai niiiiin unohdin, että tyttären rippijuhlatkin pitää vielä ensviikonloppuna värkätä...huhhuh !!
Miten sitä on tähän kesään saatukkin mahtumaan tuo kaikki touhu ja pörrääminen siellä sun täällä, alkaa jo vanhaa heikottaa...nyt sitten armelias flunssa päällä, joka antaa luvan levätä ...juuh kohta vetäsen pitkäkseen soffalle ja vedän torkkupeiton korviin asti ja suljen silmät AHHHH...toivoa vaan sopii, että saan levätä, onhan nuo pienet tässä vielä vahdittavana!
Murkkuikäinen siis rippileirillä ja sinne pitää huomenna jaksaa lähteä ja ostoslistaa pukkasi juuri kännyyn elikkä kauppaan taas raahauduttava ja sieltä poimittava; suklaata, karkkii, limuu ja baban ravintolasta pizzaa ( eikö ne saa siellä ruokaa!!!???) ;=0.

Keräsin muuten vadelmia pihamme pensaista ja pienen rasian mustaviinimarjoja pakkaseen elikkä siinäpä taas uusi odotettavissa oleva uurastus...hehheh!!! Täytyy kyllä rehellisyyden nimissä sanoa, että on sitä muutama päivä otettu ihan luigisti ilman päänvaivaa siitä mitä tänään ruoaksi!!! että kyllä sitä olen saanut sittenkin ,kun tarkemmin ajattelee pitää ihan lomaa!!! :)))