Keittiön ikkuna :)

Tämä keittiön ikkunan alla oleva taso on tuottanut minulle päänvaivaa, kun en ole saanut sitä "sisustettua" mieleiseksi. Aina on purnukat ja purkit siihen tiensä löytäneet ja kohta taas ne on laitettu kaapiin takaisin, kun ei olekaan silmää mielyttänyt tai koko asetelma on ollut liian kaaoottinen. Meillä on ns. tupakeittiö ja mielestäni silloin kannattaa pitää paikat suht järjestyksessä jos haluaa että silmä lepää :) Tälläkertaa olenkin löytänyt mielestäni sitä mitä olen tuohon tasolle kaivannutkin vaaleaa terästettynä vihreällä viherkasvilla, liiallinen värienkin käyttö antaa suttuisen vaikutelman, joten päädyin siksikin vaalean sävyihin.

Kirjatoukka.

Tälläinen pino kirjoja on yleensä aina minun yöpöydällä. Alimmaiset ovat yleensä jo luettu ja jääneet siihen vaan , joskus tuo vuori on kasvanut vielä isommaksi, kun olen äkännyt, että ehkä kirjaparat täytyy laittaa hyllyyn . Turkiin kohdistuneilla lomamatkoillakin olen pakannut mukaan ainakin pari kirjaa ellen enemmänkin + lehtiä. Mieheni viimeksi sanoikin, et" mä sit pakkaan laukut" , meni hetki ennenkuin tajusin et siihen laukkuun tuskin eksyy kirjan kirjaa :) .
Luen kirjaa joka päivä, aina iltaisin ja jos on tosi hyvä kirja menossa luen niin että kirja tippuu kädestä ja silmät eivät vaan pysy auki ( hyvä unettomuuteen , suosittelen ). Meidän perheessä minä olenkin ainut kirjatoukka, olen ollut sitä jo lapsesta asti, kirjaston suurkuluttaja. Nykyään kirjoja tulee tilattua ja ostettua muualtakin. Dekkarit ja elämänkerrat - niihin olen jymähtänyt totaalisesti .
Jostain syystä muut eivät aina ymmärrä lukuintoani, minulta saattaa jäädä joku hyvä elokuvakin katsomatta jos vaan tiedän, että minua odottaa hyvä kirja . Kirjaa ei passaa ottaa kuitenkaan käteensä päivällä,koska siinä piilee se vaara, että muut hommat unohtuvat täysin. Kirjan maailma imaisee niin sisäänsä, että olenkin sisäistänyt asian itselleni niin, että luen vain ja ainoastaan illalla, loma-aika on poikkeus :)

Turkki elokuvaa Suomessa.

Eilen tuli Yle Teemalta mielestäni hyvä Turkkilainen elokuva, vaikka alkoi kylläkin aika myöhään istuin katsomassa ja mieskin kun työstä tuli . Hän ei kyllä ihan päässyt kärryille mitä siinä oikein tapahtuikaan, kun oli senlaatuinen tarina, että olisi pitänyt alusta katsoa.
Elokuvan nimi oli siis Takva - Jumalan mies. Elokuvassa hyväsydämminen tapoihinsa perin juurtunut keski-ikäinen ja tiukkaakin islamia noudattanut mies pistetään uskonnollisen yhteisön toimesta perimään vuokravelkoja. Hän joutuu siinä kohtaamaan maailman , jota oli niin huolellisesti vältellyt. Mies ottaa kännykän , kannettavan tietokoneen ja uuden puvun vastaan nöyränä, mutta pelokkaasti kuin poltinmerkit ikään. Ei siitä ilman henkilökohtaisia vapinoita ja moraalisia maanjäristyksiä selvitä. Jälki on perin puhuttelevaa. Pääosissa Erkan Can.
Toivoisinkin lisää Turkkilaisia elokuvia tänne Suomen kanaville, ovat hyvälaatuisia ja kieli niissä on toisinaan runollista, lukuunottamatta komedioita jotka ovat taas lukunsa :)