Ohi on!

Tutkinnon suorittaminen nimittäin, huh 1.5- vuotta monimuotona työn ohella, siinäpä meikäläiselle haastetta kerrakseen, mutta nyt se on päätösjuhlaa vaille valmis!! JIPII!
Empä olisi uskonut, että minua vielä tämän jälkeen puraisisi koulukärpänen vaan olempa itseni löytänyt netin äärestä haistelemasta uusia koulutus tuulia...sosionomi kiinnostaisi , siinä on vain yksi pieni tai paremmin sanottuna iso mutta nimittäin se , että kuka hoitaa lapsemme , kun olen työharjoittelujaksoilla jos ja kun yleensä haen / pääsen koulutukseen. Niitä nimittäin on 3kpl / 10 viikkoa että silleen...mies kun on pois laskuista jo oman työnsä takia..no jätetään asia hautumaan sano tuvan akka ku pellolle läks...

Täällä tuprutti lunta taas tänään, kosteaa sellaista, huokaus ! Aurausauto on auraillut oikein innosta puhkuen moneen kertaan talomme ohi ja jättänyt joka kerta nuo raivostuttavat kökkökasat meidän kolattavaksi jotta yleensä pääsisimme pihastamme pois. Tulisi jo kevät.

Niitä näitä..

Täällä Pohjolassa on tuprunnut lunta oikein olan takaa, mutta meikäläinen jätti ihan kylmänrauhallisesti lumenluonnin huomiseen. Onhan se mukavaa , kun on talvi .Vaan nyt on niin, että tää pääkoppa on jo pikkuhiljaa laskeutumassa kevään odotukseen, ettei tuollainen lumen tulo nyt ihan kauhiasti riemastuta ja sitten sitä pitäis vielä mennä eestään pois työntämään, höh!

Ilta alkaa jo pimentyä ja siniseen taloonkin on laskeutumassa armelias rauha. Tytär on hurahtanut Turkin kanaviin ja töllää niitä , toinen on yläkerrassa ja pelaa pikkukakkosen pelejä JA äiti istuu naputtamassa tietokonetta, että tälläinen mediapainotteinen ilta ( sitä nykyaikaa) :))

Tähän kaupunkiinkin saatiin vihdoin ja viimein Turkinkielen opetusta , joka siis toteutetaan koulussa aina keskiviikkoisin ja kolme ryhmää eri tasoisia lapsia saatiin kasattua turkinkieltä oppimaan , suoraan sanoen olisin itsekkin ollut halukas tuohon oppiin, vaan kun tapahtuu koulun puiteissa ja tarkoitettu siis kouluikäisille lapsille, niin ei minua sinne huolittu.
Opiskelen siis tässä sivussa , onneksi meillä asustaa nyt väliaikaisesti mieheni veljen poika ( aivan ummikko vielä) joten saan harjoittaa surkeaa turkinkielen taitoani hänenkin kanssaan :)

Täällä taas!

Ompa aikaa vierähtänyt siitä, kun viimeksi raapustelin tänne. Kumma ,kun tämä flunssa vaan iskee uudelleen ja olo on ollut sitä myöten selvä. Pöpöset ne vaan edelleen jyllää täällä Suomen maassa, nyt pieni lapsenlapseni on vesirokon kourissa.

Tällä välin on Turkin lentokone tipahtanut Hollantiin ja Juutalaiset, ortodoksi sellaiset ihmetyttävät vaatimuksineen! Tuli jotenkin outo olo ,kun luin lehdestä tänään heidän mm. naisille vaatimista pukeutumis säädöksistä , jotenkin luulin jo lukevani islamilaista ääriaineksista, mutta...ja mieheni käväisi myös Belgiassa tässä taanoin eikä lumet osoita sulamisen merkkejä eikä meikäläisen mahamakkaratkaan näytä sulavan pois , mutta kevättä on jo rinnassa sen verran, että ostin jo kukkasiemeniä, tuolla ne odottavat istuttamista...