Univelkaa.

Olotilani on sellainen kuin olisin ollut pämppäämässä illan ( jota en muuten ole tehnyt valovuosiin) jostain kumman syystä sen silti muistaa millaista oli olla krapulassa???!!! Syy tähän on niinkin yksinkertainen kuin se, että 5-vuotias tyttäremme könysi viereemme yöllä. Pyörittyään kotvan siinä päättikin mennä takaisin omaan sänkyynsä . JA meikäläisen unet olivat kadonneet muille maille vierahille! Ajattelin ensi lukea, mutta muistinkin ( kuinka ollakkaan), että armas siippani nukkui vieressä joten empä sitten lukenut. Näin ollen käänsin kylkeä ja olin välillä selälläni ja mahallani ja taas kaikki uudestaan, kunnes sitten jossain vaiheessa nukahdin , ( oli muuten todella raivostuttavaa) viimeksi taisin katsoin kelloa 04.30 .Ja aamu vielä kiitos kellon siirron alkoi aikaisemmin, huoh ja taas huoh...kyllä se vanhaa verottaa, eipä jaksaisi enään yövalvomisia ei!! Nämäkin satunnaiset ottavat jo koville ja ajattelenkin kauhuissani, että miten sitä oikeesti edes jaksaisi jos tässä olisi vielä pieni vauva niin ihania ja lutusia kuin he ovatkin??!
Niin että nyt yritän ottaa päivätirsat ja olen taatusti sen jälkeen vielä enemmän pihalla, mutta kun ei nyt rahkeet riitä muuhun....tälläistä tänään sinisessä talossa ja sen ulkopuolella :)